Onpa ollut hiljaista tässä kirjoittelurintamalla viime viikon! Kaipa loma laittoi kaikki ihan sekaisin kun en saanu aikaseksi kirjoitella mitään. Mutta no, nyt sitten otan itteeni niskasta kiinni!
Viikonloppu meni vähän ohi kaikesta terveellisestä ja fitneksestä kun lauantaina vietetiin kavereiden kanssa iltaa viinilasin (tai kymmenen) parissa. Siinä sitä syötiin voileipäkakkua, pullaa, suklaakakkua ja kaikki huuhdeltiin valkkarilla alas. Voi jeesus että hävettää myöntää.. Pikku hutikassa sitten kävästiin kaupungillakin vielä ja neljältä kotiin. Ei ihan hiljattain ole tullut tehtyä moista. Siinä sitten aamuyön tunteina maha auttamattomasti sekaisin ja kaikki mahan mutkat tyhjäksi. Siinäpä se meni aamuyö kaakelilla istuessa. Mutta ei niin paljoa pahaa ettei jotain hyvääkin, luojan kiitos olin kotona enkä jossain kapakan törkyvessassa!
Siinäpä se meni sitten sunnuntai väsymystä paikkoessa ja pikkukankkusta parannellessa. Muutamat päikkärit piti ottaa ja käytiinpä perheen kanssa syömässä kebabit. Örks. Sitten virkkuna maanantaina duuniin, kyllä täytyy sanoa että on sitä vanha akka kun oikeasti toipuminen ottaa sen pari päivää vaikka kaikin puolin eurooppalaisittain olin näppärässä hutikassa enkä tosiaankaan humalassa.
Olin maanantaina kamalan väsynyt koko työpäivän. Oltiin Hra R:n kans sovittu että hän hakee nuorimman hoidosta ja käyn suoraan salilla töiden jälkeen. Olipa melkolailla kamppailun tulos että sain itseni väännettyä pelipaikoille. Kauheasti houkutti ajaa kotiin nukkumaan mutta jostain sain kammettua sen verran virtaa että pääsin salille ja kun sinne kerran on mennyt niin eipä viitti kääntyä ovelta takaisinkaan. Jappasin siinä duunipaikalta lähtiessä vielä että käännynkö kotiin vasemmalle vai salille oikealle. Onneksi käännyin oikealle.
Oikeastaan mitä mainioin reenipäivä tulikin kun sain vedettyä tosi hyvän selkäreenin. Kamalan kipeäksi sain alaselän ja jotenkin takareidetkin otti siinä itseensä. Tein siinä ylätaljaa, alataljaa, kulmasoutua Dorian Yatesin opeilla kädet toisinpäin, yhden käden ylätaljaa ja jotain muutamia sarjoja hyviä huomenia ja selän ojennuksia. Mutta kiva tunne saada reenikipua pitkästä aikaa, kyllä tämä tästä taas iloksi muuttuu, jej! :D
Tietoja minusta
- Hanne
- Mun elämä on mun elämää just sellaisena kuin se on. Tekstejä elämästä bikini fitness-kisojen jälkeen, muistoja kisoista ja opettelua normaaliin arkeen siinä mittakaavassa mikä mulle on normaalia. Jos tulee asiaa, laita mailia hannekaisa@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti